Missä kaikissa asioissa tarvitset luottamusta elämässäsi? Mikä luo osallisuutta ja mistä syntyy turvallisuus.
Oletko miettinyt, missä ja ketä kohtaan luottamus on tarpeen?

Luottamus itseen.
Luotathan että olet juuri omana itsenäsi parasta. Älä anna epävarmuuden muuttaa itseäsi muuksi. Luottamus itseen horjuu monesti elämään hankalina hetkinä eikä siihen tarvita paljoa. Tylyt sanat tai tunne siitä että elämän ovet läimähtävät aina edestäsi kiinni voivat luoda luottamuspulan sinun ja elämäsi tärkeimmän ihmisen – sinun välille.

Luottamus toisiimme.
Meitä ihmisiä löytyy kaikenvärisiä, monia kieliä puhuvia, moneen uskovia ja erilaisista maailmankatsomuksista lähtöisin olevia joilla on kuitenkin ihmisinä aina enemmän yhteistä kuin erilaista.

Julkinen keskustelu korostaa ongelmakeskeistä erilaisuutta vaikka olemme ihmisiä joilla kaikilla on tarve elää, rakastaa ja kuulua porukkaan. Kaikilla ihmisillä on oikeus toteuttaa itseään, huolehtia itsestään ja läheisistään sekä oikeus pyrkiä parempaan, niin hänellä joka on syntynyt täällä kuin hänellä joka on tullut kaukaa.

Luottamus toisiimme syntyy kun aidosti kohtaamme toisemme, kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja annamme keskustelulle tilaa. Silloin löydämme yhtäläisyydet yksilöiden välillä. Ihmismassasta erottuu henkilö, jolla on samanlaiset pelot ja toiveet. Hän saa kasvot, äänen ja hänen sydämensä ääni kohtaa toisen sydämen äänen.

Luottamus tulevaan.
Luota hyvään, luota siihen että elämä kantaa kyllä. Joskus on pakko tehdä vaikeita ratkaisuja ja joskus tuntuu siltä, että ei ole tietä ulos vaan seinät kaatuvat päälle ihmissuhteessa, työssä, omassa mielenterveydessä. Aina kuitenkin on olemassa vaihtoehto. Jos et itse jaksa tai osaa, anna mahdollisuus auttajalle. Ei ole häpeä pyytää apua. Yksin ei tarvitse jaksaa.
Luota itseesi – ota valta! Kysy, kyseenalaista ja haasta. Me olemme yhteiskunta. Me kaikki, yhdessä.

Päättäjien ja viranomaisten luottamus ihmisiin oman elämänsä parhaina asiantuntijoina.
Yhteiskuntamme tulisi rakentua luottamukselle, uskoon että ihmiset tekevät parhaita ratkaisuja.

Työttömien ay-jäsen tukiyhdistys TATSI rakentaa toimintansa luottamukselle ihmiseen ja yhteiselle osallisuudelle.

Näitä asioita edistämme hankkeissamme ja tulemme jatkossakin edistämään tulevienkin kunta- ja järjestökumppanien kanssa.

Mikäli haluat edistää samoja osallisuuden ja luottamuksen teemoja työttömille suunnatussa toiminnassa, ottanette yhteyttä.

Jouni Gustafsson,
toiminnanjohtaja, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry TATSI

Julkaistu alunperin kuntamarkkinoiden blogissa.

Teksti: Annukka Kalliokoski

Porissa järjestettiin heinäkuussa SuomiAreena. Sen yhteydessä Keski-Porin kirkossa vietettiin jälleen Erilaista mingleä, jossa oli mahdollista kohdata toisia yli raja-aitojen. Erilaisen minglen teemana oli tänä vuonna tulevaisuus ja toivo. Kaksi pientä sanaa täynnä merkitystä. Ohjelma sisälsi kokemuspuheenvuoroja, koskettavaa musiikkia ja herkullista hävikkiruoasta tehtyä ruokaa. Lopussa ihmisillä oli mahdollisuus kohdata toisiaan ja jakaa avoimesti minglen herättämiä ajatuksia.

Tilaisuuden avasi arkkipiispa Tapio Luoma. Alkupuheenvuorossaan hän esitti haasteen, jonka voi ottaa itselleen joka päivä: Uskalla nähdä omien ennakkoluulojesi taakse. Keskity kuuntelemaan mitä toinen todella kertoo itsestään ja unelmistaan.

Kokemuspuheenvuorojen pitäjiä oli monenlaisista eri taustoista ja lähtökohdista. Osa oli nuorempia ja osa vanhempia, sekä miehiä että naisia. Jokaisen tarina oli erilainen, mutta jokaisen tarina sisälsi myös tulevaisuuden ja toivon näkökulman. Itselleni on erityisesti jäänyt elämään kokemuspuheenvuoronpitäjän Heikki Sipposen lausahdus: Elämä tarjoaa sinulle aina uuden mahdollisuuden. Sen nimi on huominen.

Erilaisessa minglessä on taustalla ajatus, että erilaisista lähtökohdista saapuvat ihmiset voivat kohdata toisiaan. Minkälaista uutta syntyy silloin kun keskustelukumppanilla onkin erilainen elämäntarina tai katsantokanta? Perinteisesti suomalaiset eivät taida olla tunnettuja välittömyydestään ja innokkuudestaan mennä juttelemaan ventovieraille. Erilaisen minglen juontajalla Mertsi Ärlingillä oli tähän mitä loistavin neuvo: Keskusteluyhteyden voi avata katsomalla silmiin, ojentamalla kätensä ja esittelemällä itsensä. 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Teksti: Annukka Kalliokoski

Heinäkuu helteineen on ohi. Monille se tarkoittaa palaamista jälleen arkeen. Syksyn on perinteisesti ajateltu merkitsevän uuden alkamista. Ehkä ajatus juontaa juurensa kouluajoista, jolloin jokainen saapuva syksy merkitsi siirtymistä uuteen vaiheeseen, uudelle luokalle. Aikuisuudessa tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Mikään ei välttämättä muutu. Vanhat kuviot voivat pysyä samoina vuodesta toiseen. Miten silloin voi saada intoa vuodenajan vaihteluista?

Tänä vuonna elokuun ja arjen jälleen koittaessa olen pohtinut sitä, miten ihminen tarvitsee lepoa ja rentoutumista läpi vuoden, ei ainoastaan heinäkuussa. Eikä loman ja levon onneksi tarvitse merkitä makoilua aurinkorannalla. Ihminen lepää silloin kun tekee jotain itselleen mieluisaa.  Vastaavasti mukava tekeminen antaa voimia läpi vuoden. Arjessakin voi viihtyä, on vain keksittävä keinoja.

Elokuussa kannattaa ainakin:

Käydä luontopolulla

Katsoa elokuvia

Sienestää

Marjastaa

Käydä kirjastossa

Pelata lautapelejä tai korttia

Opetella yksi uusi resepti

ja tietenkin myös nauttia lämpimistä päivistä ja auringosta, koska onneksi

Vielä on kesää jäljellä!

Teksti: Annukka Kalliokoski

Toukokuun viimeisellä viikolla Tatsi ja Hyvinvointilomat yhteistyössä järjestivät loman idyllisessä Salonsaaren lomakylässä, Asikkalan Vääksyssä. Lomakylän idylliset puitteet sisälsivät kauniin rannan, puusaunan, ympäröivät vihreät niityt hevoslaitumineen sekä tietenkin mitä maukkainta ruokaa.

Lomalla osanottajia tuli ympäri Suomea. Oli hienoa huomata, miten erilaisista taustoista tulevat ihmiset hitsautuvat yhteen uskomattoman nopealla tahdilla. Yhteyttä ei ollut vaikea löytää, ja juttua riitti aamusta iltaan. Kolmantena päivänä tuntui siltä, että oltaisiin tunnettu vähintään vuosikymmen ei suinkaan vain kolmea päivää. Toisaalta osa osanottajista osallistui hyvinvointilomalle jo toista kertaa, mikä mahdollisti tapaamisen kahden vuoden jälkeen.

Loman ohjelma oli monipuolinen. Liikuttiin, askarreltiin ja pelattiin. Parhaiten mieleen on jäänyt ötökkähotellin nikkarointi, pihaolympialaiset ja karaoke. Yhtenä päivänä järjestettiin vierailu Vääksyn vanhaan keskustaan. Aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä huolimatta kesäkausi ei valitettavasti ollut alkanut, ja monet nähtävyydet olivat vielä kiinni. Siitä huolimatta kaunis keskusta oli näkemisen arvoinen viehättävine pikkukauppoineen ja kahviloineen.

Salonsaaren puolelta järjestetty lomaohjelma oli siis kattava. Silti lomalla parasta taisi olla osanottajien itsensä järjestämä tekeminen ohjatun ohjelman ulkopuolella. Mölkkyä tuli pelattua sydämen kyllyydestä ja myös Petankki sai lentää. Toki loma oli mahdollista ottaa myös vain lomana. Kaikkeen ei ollut osallistuttava vaan oli mahdollista ottaa myös omaa aikaa, halusipa vain nukkua tai vierailla ja tutkia Vääksyä ja sen lähialueita omin päin.

Loman viimeisenä iltana järjestettiin ikimuistoinen iltajuhla. Yhdessä suunnitellussa ohjelmassa oli bingoa, karaokea ja sketsimuotoinen Napakymppi. Jälkeenpäin jäin miettimään osallistuvien ihmisten lahjoja ja taidokkuutta. Jollakulla oli upea lauluääni, toisilta sketsin improvisointi kävi kuin luonnostaan. Enkä usko, että kuuluisinkaan koomikko olisi osannut paremmin kutkuttaa nauruhermoja.

Jään siis lämmöllä muistelemaan lomaa ja kaikkia lomalaisia. Suuri kiitos Salonsaaren lomakylälle, jonka järjestämät puitteet ja ohjelma mahdollistivat tämän kaiken. Toivon että kohtaamme jälleen.

Teksti: Annukka Kalliokoski

Viime joulukuun alussa Tatsi ry ja Teollisuusliitto järjestivät yhteisen leirin, joka oli suunnattu Teollisuusliiton työttömille nuorille. Leiripaikka sijaitsi Muoniossa Utkujärvellä suomineidon kainalossa. Keskellä synkkenevää talvea leiri tarjosi eripuolilta Suomea saapuneille osallistujilleen mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä harrastaa erilaisia lajeja Lapin kauniissa luonnossa. 

Yksi leirille osallistuneista oli Kimi Kaupponen. Kimi kertoi pitäneensä leiristä ja yhteisestä tekemisestä. Leiriltä Kimi muisteli luonnossa liikkumista, vierailua kylpylässä sekä lautailua Oloksella. Lisäksi leirillä vietettiin aikaa yhdessä muun muassa grillaamisen ja saunomisen parissa.

Myös Jyrki Raatikainen kehui leiriä onnistuneeksi, ennen kaikkea hyvän ryhmähengen ansiosta. ”Päällimmäisenä oikeastaan on jäänyt mieleen mukavat ihmiset, jotka olivat reissussa mukana. Meillä oli kyllä todella hyvä porukka ja juttu luisti, kuin rasvattu suksi.”, Jyrki kirjoitti.

Muun tekemisen ohella leiri sisälsi päivittäin myös hetken avoimeen keskusteluun ja reflektointiin. ”Leirillä meillä oli joka päivä sellainen yhteinen keskustelutuokio, jonka koin henkilökohtaisesti mukavana asiana. Ei onneksi mitään kalvosulkeisia, vaan ihan porukassa keskustelua. Äänessä sai olla ihan niin paljon kuin halusi, tai sitten sai ihan vaan kuunnella ja mietiskellä asioita.”, Jyrki jakoi kokemuksiaan. 

Tatsi järjestää ympäri vuoden Muoniossa erilaisia leirejä niin itsenäisesti kuin yhteistyössä toisten tahojen kanssa. Leirejä on niin nuorille kuin työikäisellekin eikä Lapin kaunis luonto ja rauha jätä ketään kylmäksi. Halusitpa sitten hiihtää, lasketella tai vain vaeltaa luonnossa, pysähtyä paistamaan makkaraa ja täyttää kuksan tunturipuron raikkaalla vedellä, Muonio on kokemisen arvoinen. Mukana ollutta Jouni Tiaista lainaten, leirillä olisi riittänyt tekemistä pitempäänkin.

Tatsi ja Teollisuusliitto järjestävät jälleen leirin Muoniossa tämän vuoden syyskuussa 23.-29.9.2019. Leiri on suunnattu Teollisuusliiton työttömille nuorille ja on osallistujilleen maksuton. Myös matkakulut korvataan.

Ohjelmassa tälläkin kertaa  työhönvalmennusta sekä yhdessä oloa, saunomista ja voimaantumista Lapin luonnossa. Lisäksi mahdollisuus koskenlaskuun, melontaan ja kalastukseen.

Mukaan mahtuu ensimmäiset 15 ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen viimeistään 15.9. osoitteessa annukka.kalliokoski@tatsi.org.

Työttömien tukiyhdistys, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry  ja Työväen Sivistysliitto ovat yhteistyössä luoneet kyselyn tällä hetkellä työelämän ulkopuolella oleville.   Kyselyn tietoja käytetään järjestöjen koulutuksen ja työttömiä tukevan toiminnan kehittämiseen. 

 Vastaajien (ja yhteystietonsa jättäneiden) kesken arvotaan seuraavia palkintoja:

• Elokuvapaketti, arvo 50 €
• Ilmainen osallistuminen digitaalisten perustaitojen kurssille, järjestää Työväen Sivistysliitto
• Imatran kylpylän lahjakortti, arvo 100 €
• Hengenpimeyttä vastaan -kirja, toimittanut Ville Blåfield, julkaistu 2019, puheenvuoroja sivistyksestä, 2 kpl
• Työväen Sivistysliiton mukeja, 3kpl
• Työväen Sivistysliiton kangaskasseja, 5kpl

Tervetuloa osallistumaan! 

Kyselyn löydät täältä

Mikä: Erilainen mingle

Milloin: 15. 7. 2019 klo 16.00 – 18.00

Missä: Keski-Porin kirkko

Mikä antaa tulevaisuuden toivoa? Yksi SuomiAreenan keskeisimmistä anneista ovat erilaiset kohtaamiset. Uusien yhteyksien solmiminen on päivien suola. Mutta tapaammeko me SuomiAreenan-kävijät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi samoissa piireissä liikkuvia henkilöitä? 

SuomiAreenassa on mahdollista minglailla myös eri tavalla. Erilaisessa Minglessä kohtaavat eri-ikäiset ihmiset; työnhakijat, päättäjät, järjestöväki, mielenterveyskuntoutujat, yrityselämän edustajat ja monet muut. Tänä vuonna haluamme tuoda yhteen eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti tulevaisuudesta, sen tuomine haasteisteineen ja mahdollisuuksineen. 

Tilaisuuden avaa arkkipiispa Tapio Luoma. Juontajana toimii #Työnimi-kampanjan projektipäällikkö Mertsi Ärling Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kuullaan musiikkia ja kokemuspuheenvuoroja esimerkiksi työnhakijoilta ja mielenterveyskuntoutujilta. Ennen muuta keskustellaan, tutustutaan ja nautitaan hävikkiruoasta tehtyjä tarjoiluja. 

Muotoilkoon toivo, eivät vastoinkäymiset, tulevaisuutesi.” – Robert H. Schuller K

Menossa mukana: 
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, SOSTE, Sininauhaliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto, VATES -säätiö, EAP-FIN köyhyyden vastainen verkosto,Klubitalo Sarastus, Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry, Porin yhteinen keittiö

Lue nettiversio tästä linkistä

Teksti: Ilmari Nalbantoglu

TYÖLLISYYDESTÄ PUHUTAAN POLITIIKASSA valtavasti. Mutta voiko politiikalla vaikuttaa edes työllisyyteen? Ja kannattaako esimerkiksi vaaleissa äänestyspäätöstä tehdä sen perusteella, kuka tai mikä puolue vakuuttaa työllisyyslinjauksillaan?
Tälläkin vaalikaudella yksi vakiokeskustelun aihe hallituksen ja opposition välillä on ollut, onko koko maan tasolla tarkasteltuna parantunut työllisyystilanne ollut hallituksen vai maailmanmarkkinoiden ansiota. Hallitus luonnollisesti painottaa omia ansioitaan, oppositio hyvää taloustilannetta. On myös hallituskausia, jolloin vastaavasti oppositiosta on soimattu hallitusta heikentyneestä työllisyystilanteesta ja hallituksesta valiteltu heikkoa taloussuhdannetta.
Tällainen ajatus kyllä mahtuu niin arkijärkeen kuin taloustieteeseenkin: jos maailmalla talous vetää, niin suomalaisilla yrityksillä on varaa ja syytä palkata enemmän työntekijöitä. Kun töissä on yksityisellä sektorilla paljon väkeä, niin julkinen sektori saa verovaroja, ja sillä on mahdollisuus ja syy palkata myös kuntiin ja valtiolle ihmisiä. Toisaalta, talouden ”veto” kai syntyy osin myös poliittisten päätösten myötä.
Kahden näkemyksen välissä on vielä yksi leiri, jonka mukaan on kunkin oma asia, työllistyykö vai ei. Osa poliitikoista ja muista ihmisistä on siis valmis tuuppaamaan vastuun kokonaan pois poliittisilta päätöksiltä ja taloustilanteelta.

SELVENNYSTÄ HAKEAKSEMMEkysyimme kahdelta työllisyyteen ja työmarkkinoihin hyvin perehtyneeltä kansanedustajalta, miten heidän mielestään politiikalla vaikutetaan työllisyyteen.
Kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) ja kansanedustaja, Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok) vastasivat kysymyksiimme:

1) Voiko eduskunta vaikuttaa työllisyyteen?

2) Voiko maan hallitus vaikuttaa työllisyyteen?

3) Onko tällä vaalikaudella tehty mielestänne jotain erityisesti nuoria työnhakijoita helpottaneita toimia valtiotasolla?

Lauri Ihalainen 

1. Eduskunta voi osaltaan varautua työllisyyteen valtion budjettilinjausten kautta.  Myös oppositiopuolueena olemme vaihtoehtobudjeteissa vaatineet työllisyysrahoituksen lisäämistä muun muassa palkkatukeen ja nuorten koulutus-ja työllistämistoimiin nuorisotakuuta kehittämällä. Erityisen huolissamme olemme olleet siitä, että kolmannen sektorin mahdollisuuksia palkkatuen käyttämiseen on rajattu 4000 henkilötyövuoteen. Tällainen katto tulee poistaa.
 2. Maan hallitus vaikuttaa työllisyyteen sekä budjettiesityksillään, että muilla lainsäädäntökeinoilla. Kielteinen esimerkki on niin sanottu aktiivimalli, josta on käytännössä tullut työttömien työttömyysturvan leikkauslaki.
3. Hallitus on tukenut sitä, että nuorille monipalveluja tarjoavaa matalan kynnyksen ohjaamokonseptia on kehitetty. Hallitus ei ole tukenut riittävästi nuorisotakuun vaatimaa rahoitusta ja purkanut nuorten aikuisten osaamisohjelman. Koulutukseen  mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen liittyvää rahoitusta on leikattu.

Jaana Laitinen-Pesola

1. Voi toki. Eduskunnassa säädetään, lait joilla on vaikutusta työllisyyteen. Lakien säätämisen lisäksi myös tavasta, jolla työllisyys- ja yrittäjyyskeskustelua käydään, on merkitystä. Poliitikkojen puheenvuorot saavat usein näkyvyyttä ja vaikuttavat ilmapiiriin.
2. Hallituskokoonpanolla ja hallitusohjelmalla on iso rooli. Kansainvälisillä suhdanteilla on merkittävin vaikutus työllisyyteen, mutta nousukausista reipas hyötyminen ja laskukausien vaikutusten lieventäminen on tehdystä politiikasta riippuvaista. Esimerkiksi nyt voi helposti sanoa että hallitus ei olisi päässyt 72 prosentin työllisyystavoitteeseensa pelkän talouden kasvun ansiosta.
3. Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma, joka vaivaa koko Eurooppaa. Monet nuoret kohtaavat liian korkean kynnyksen työnsaannissa, isoilta osin työnantajien epävarmuudesta johtuen. Tällä vaalikaudella on helpotettu uusien työntekijöiden rekrytointia ja vähennetty työnantajalle kohdistuvia paineita esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden solmimista.